Yhteyttä rakentamassa, osa 1: Samanlaisia mustikoita?

Luumäen Saalemin teema 2021 on Yhteyttä rakentamassa.

Mitä yhteys oikein on? Mikä rakentaa yhteyttä? Mitä on yhteyden rakentaminen? 

Sitä pohdin su 17.1. klo 11 ja su 24.1. klo 11 lyhyissä videohartauksissa.

Tästä linkistä pääset katsomaan su 17.1. klo 11 Yhteyttä rakentamassa, osa 1: Samanlaisia mustikoita. Videolla lisäksi laulut Kiitos, kun saan tässä olla sekä Kiitämme vielä tässä.

Video tekstimuodossa alla:

Luin erään yhdistyksen lehden pääkirjoitusta. Siinä pohdittiin sitä, miten rakentaa yhteyttä yhdistyksessä, jonka perustehtävä on viedä iloista sanomaa Jeesuksesta – ja yhdistyksessä, jossa on jäseniä eri kristillisistä seurakunnista ja eri tunnustuskunnista. 

Samantyyppisen tilanteen kohtaamme seurakunnassa, jossa olemme eri taustoista tulevina, luonteiltamme erilaisina ihmisinä.

Tulisiko muuttua samannäköisiksi mustikoiksi?

Käytännössä tuollainen muutos on luonnossakin mahdoton. Siihen vaadittaisiin vähintään jonkinlaista geenimanipulaatiota – joka taasen on ihmisen väkivaltaista puuttumista luonnonlakeihin. Jokainen luonnossa luonnostaan kasvava mustikka on takuulla jossain määrin erilainen. 

Kun luemme Uutta testamenttia, käy ilmi, että ensimmäiset kristityt seurakunnat eivät olleet täsmälleen samanlaisia, eivät myöskään seurakuntien jäsenet eivätkä heidän paimenensa.

Löydämme Uudesta testamentista Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit sekä Pietarin, Paavalin ja Johanneksen kirjeet, joissa on omat erityispiirteensä ja sävyeronsa. Voimme Uuden testamentin pohjalta aavistella myös jotain eri seurakuntien erityispiirteistä.

Apostolien teot kuvaavat ensimmäisten kristittyjen ja ensimmäisten kristillisten seurakuntien vaiheita. Yksi kuvaus löytyy Apostolien tekojen luvusta 2, jakeesta 42:

Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

Apt. 2: 42

Kuvauksessa käytetään kreikan sanaa koinonia, joka tarkoittaa ´yhteyttä, osallisuutta´ – vieläpä niin, että tämä yhteys ja osallisuus on läheistä. 

Tätä koinonia -sanaa käytetään myös yhteydestä Kristukseen:

Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, yhteyteen, ja hän pysyy sanassaan.

1 Kor. 1: 9

Ensimmäisen Johanneksen kirjeen luvussa 1, jakeissa 3-7 käytetään tätä koinonia -sanaa kaikissa niissä kohdin, missä suomalaisessa Raamatussamme on ´yhteys´. Voisimme siis kääntää sanan myös ´osallisuudeksi´.

Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys (koinonia, yhteys, osallisuus) meihin. Meillä on yhteys (koinonia, yhteys, osallisuus) Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. – Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

1. Joh. 1: 3-7

Johanneksen kirjoituksesta käy ilmi, että yhteys on samalla valon yhteyttä, yhteyttä valossa. Niin jumalasuhteemme kuin seurakunnankin tavoitetila on, että saamme olla yhteydessä ja osallisuudessa sellaisenamme, omana itsenämme – eikä meidän tarvitse olla tismalleen samanlaisia mustikoita.

Julkaissut Pauliina Kuikka

pastori, valokuvaaja, sisällöntuottaja - pastor, photographer, content manager

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: